Huhuu, täälä minu on, Helsingissä! Tällä hetkellä rakkaan ystävän hoteissa, kahden koulutuksen välissä.

Perjantaina olin Finlandiatalolla koulutustilaisuudessa ja iltajuhlassa, johon kävin pikapikaa kaupungista ostamassa itselleni aivan ihanat juhlanilkkurit.  Niissä on mustaa, turkoosia ja violettia mokkaa ja kymmensenttiset piikkikorot! Täysin kävelykelvottomat ja aivan jumalaisen kauniit! Laitan kuvan kunhan ehdin kotiin joskus loppuviikosta. Jokainen askel oli kuin olisi puukon terälle astunut - nautin joka hetkestä. Kyllä 52-vuotispäivän kunniaksi voi jo hankkia ensimmäiset piikkarit jos ei ole aikaisemmin ehtinyt. Myyjä kyllä sanoi, että olishan sitä voinut aloittaa jostain hieman matalammasta.

Vaan kun ei voinut.

Ja taas menin yöllä hotellissa vaahtokylpyyn, meillä kun ei ole kylpyammetta. Sen jälkeen oli ihanaa kääriytyä lämpimiin peittoihin ja satiinilakanoihin. Joskus pienet ylellisyydet ovat paikallaan.

Lauantaina kiertelin Kamppia kunnes serkkupoika pääsi töistä, sitten suunnattiin bussilla heille. Siellä heidän kotonaan on taas toisella tavalla ylellistä, kun koskaan missään en ole tavannut yhtä omaperäisen luovaa henkilöä kuin serkun vaimo ja serkku itsekin. Kumpikin niin oman tien kulkijoita että on ylellistä olla sellaisten ihmisten seurassa. Mieskin tuli sinne studioreissultaan yöpymään ja joutui ihmispolo aamuviideltä takaisin tien päälle lähtemään. Oli päässyt kotiin perille sentään.

Ja ystäväni tuli minut hakemaan ja on hellinyt täällä Pekingin ankalla, sushilla ja muilla herkuilla, kaikki itse tehtynä. Eniten hän hellii kyllä lämpimällä katseellaan. Hänessä yksin on enemmän sydäntä kuin koko Suomen eduskunnassa.  Mielenkiintoista on, että olemme opiskelleet ihan täysin eri aloja ja tällä hetkellä teemme aika samantyyppistä työtä ja luemme samoja aihepiirejä käsitteleviä kirjoja. Ja kummankin kokemuksen mukaan ymmärrämme toisiamme. Sydänystäväni kolmekymmentäyhdeksän vuotta.

Huominen on vapaapäivä. Se on hyvä, koska tiistai ja keskiviikko tulevat kai olemaan aika intensiivisiä päiviä. Tänäänkin relasin kyllä aika tehokkaasti, olin nukahtaa sohvalle ruoan jälkeen. Lasi viiniä aterialla ja meikäläinen on heti pois pelistä. Miten siitä päivällä väsähtää mutta illalla sen kun piristyy?

Viinistäpä tulikin mieleen että mitenkähän ne Vicki Li:n pirskeet meni ja joko pää on selvinnyt?