Ensimmäinen blogipäivitys omalla koneella. Vanhasta tottumuksesta kävin tänäänkin pari kertaa katsomassa onko pc vapaana, en ole vielä oppinut muistamaan tätä ikiomaista suloläppäriäni. Pitäisiköhän tälle antaa nimi?

Huomisaamuna on varhainen herätys kun keskimmäisellä on syntymäpäivä. Meillä kuuluu asiaan että kynttiläaamiaisella ja laululla herätetään. Lahjojakin on, vaikka päälahjaa ei voi oikein panna pakettiin: se on ajokortti eli mies opetusluvalla opettaa ajamaan. Nuorukainen täyttää nimittäin 18 vuotta! Se tuntuu jotenkin juhlalliselta ja kummalliselta: äskenhän se oli just kolmivuotias. On ihanaa että hänessä on säilynyt hyvin paljon sitä samaa mitä hänessä on ollut syntymästä saakka: elämäniloa, herkkyyttä, luovuutta, hyväksyvyyttä. Ja musikaalisuutta. Ja tietysti vaikka mitä muuta.

***

Työviikko on vähän ottanut voimille niin viime viikkokin,  tämä keskitalvi on jotenkin kai sellaista aikaa. Onneksi nyt on valoa ja kaunista, eilenkin oli niin hillittömän kaunis talvipäivä että se oli aivan huikeata. Nyt on erityisen kaunis talvi ollut ainakin täällä, pihalamppujenkin päällä on erikoisen komeat lumihatut.

Voisinkohan olla allerginen työlle kun hartioihin nousi eilen pikkunäppyläinen ihottuma, jolle en keksi mitään syytä? Arvelin todennäköisemmäksi syyksi ensin uutta Marimekon yöpaitaa, jota ei oltu vielä pesty, kankaissa kun on usein kuitenkin käsittelyaineita. Pistin yöpuvun pyykkiin ja toivon että oire häviää yhtä salaperäisesti kuin ilmestyikin. En halua ola allerginen. Varsinkaan suklaalle. Onneksi tämä olisi hyvin epätyypillinen ruoka-aineen aiheuttamaksi.