Olen tullut ihan hupsuksi. Lähipiirilleni se ei kyllä taida olla yllätys eikä kovin suuri muutos entiseen. Mutta että minä olen jäänyt koukkuun TV-sarjaan, on jo aikakirjoihin merkittävä poikkeus, ja että kysymyksessä on vampyyrisarja niin sitä en olisi uskonut itsekään!

Kyseessä on tietysti "True blood", jota on tullut kaksi osaa, ensi maanantaina tulee kolmas (muistaakseni). Seksiä ja väkivaltaa, kyllä, mutta ennenkaikkea romantiikkaa! Päähenkilö Sookien ja vampyyri-Billin välinen vetovoima on niin  voimakas, että sen aistii kotisohvalle saakka. Ihanaa höpötystä, ja juuri sopivaa kevääseen, pitkän talven piristykseksi.

Billiä esittää kerrassaan ihastuttava Stephen Moyer ja Sookieta Anna Paquin, joka lapsena teki ikimuistettavan roolityön Jane Campionin "Pianossa" päähenkilön tyttärenä. Tunnistin vasta kun tiesin.

Olen katsonut kaksi ensimmäistä jaksoa yle-areenasta jo parikin kertaa ja lisäksi näyttelijöitten haastatteluja ja muuta tilpehööriä. Moyer on joissakin haastatteluissa aivan hulvaton tyyppi. Pääpari on pariskunta myös IRL.

***

Tänään oli kaikin puolin hyvä päivä: vapaapäivä, aurinkoinen kevätpäivä ja hierontapäivä. Oli ihanaa olla hoidettavana, saamapuolella. Samantien hemmottelin itseäni uudella mekolla, kiinalaisella ruoalla, kalliilla meikkipuuterilla (puoleen hintaan) ja kynsilakalla ( 2,20 €): Ohikulkiessa poikkesin taidemuseoon, jossa sattui olemaan ISÄ -valokuvanäyttely. Se oli ajatuksia ja tuntoja herättävä, siinä saattoi peilata omia kokemuksia tyttärenä olemisesta. Löysin kummitytölle lahjan ja ostin ketjun hänelle itse tekemääni hopeakoruun. Tänään kaikki on osunut juuri kohdalleen.

Sitäpaitsi tietokoneelle on nauhoittumassa lisää true bloodia ulkomailta...