1. Miten monta blogiviestiä olet kirjoittanut blogiisi?
Valistunut arvaus on noin kolmesataa. Aloitin reilu vuosi sitten ja useimpina päivinä olen jotain kirjoittanut.
2. Miksi aloit kirjoittaa omaa blogia nettiin?
Koska molemmat siskot pitivät blogia ja tuntui kivalta olla tätä kautta kartalla heidän arjessaan. Tasapuolisuuden vuoksi aloin kirjoittaa kuulumisia itsekin. Aluksi oli vaikea mieltää kenelle ja miksi blogia oikein kirjoittaa, kun se on kaikille avoin ja kun kirjoittaa nimimerkillä. Vähitellen muutaman vakioblogin seuraaminen tuli tärkeäksi, samoin kommenttikeskustelut, jotka ovat minusta blogistelun suola ja sokeri.
3. Millä nettisivuilla käyt, kun olet netissä?
Vuodatuksessa ja bloggerissa muutamat vakiosivut, verkkopankki, sähköposti, vaihtelevasti tiedonhakua googlettamalla, aika usein wikipediassa, ammattisivustoilla, google earthissa joskus, youtubessa.
4. Onko sinulla omaa kotisivua netissä? (Blogia ei lasketa.)
Ei.
5. Osaatko puhua muita kieliä kuin äidinkieltäsi? Mitä kieliä?
Ainoastaan englannilla pärjään kohtalaisesti ja sitäkin luen sujuvammin kuin puhun. Ruotsi on melko heikko, samoin lyhyenä luettu saksa. Muita kieliä en ole opiskellut, mutta vähän osaan ja sitäkin pontevammin käytän muutamaa sanaani ranskaa tai latinaa. Elekieli ja ymmärtamisen tai ymmärretyksi tulemisen halu ovat tärkeämmät kuin hyvä kielioppi. Sen kun olisi äkännyt jo nuorena!
6. Mitkä ohjelmat seuraat tv:stä?
En mitään, en edes uutisia . Katson satunnaisesti mitä muu perhe sattuu katsomaan, mielelläni englantilaisia huumori- tai dekkarijuttuja, saksalaisia dekkareita, dokumentteja, musiikkiohjelmia. Hyvät elokuvat ja hyvät dokumentit ovat parhaita. Viimeksi Kreetan minolaisen kulttuurin häviämisestä.
7. Hissi vai portaat?
Hissi. Koska eilen luin tämän kyselyn, valitsin tänään portaat. Kaksi kertaa.
8. Onnen- ja epäonnen numerosi ovat?
Täh?
9. Haasta vielä tähän pienimuotoiseen kyselyhaasteeseen 3 bloggaajaa.
Haastan sinut!
***
Kävin äsken muutaman kilometrin reippaalla kävelyllä, se vasta teki hyvää. Huomaa, että viikon vuoristossa ramppaaminen on tehnyt tehtävänsä eikä pieni ryypiskely siinä ohessa näemmä vienyt sen tehoa.
Vaikka yhtenäkään päivänä matkalla emme varsinaisesti kuntoilleet, tuli kävely- ja kiipeilykilometreja minulle laiskurille moninkertaisesti normaaliviikkoon verrattuna.
Kun maasto on tällaista
tulee aina ylämäkeä, kun jossain käy, joko mennessä tai tullessa.
Tämä kuva on Frigilianasta, joka on valittu Euroopan kauneimmaksi kyläksi. Hyvällä syyllä, siellä oli silmiä hivelevän kaunista. Silti se on ihan oikea elävä kylä luutamummoineen.
Jossakin päin maailman sitä voi kasvattaa huonekasvit ulkona ympäri vuoden. Ja katukiveyksetkin ovat taidetta.
Hohtavan valkoisissa seinissä siniset ovet näyttävät minusta aina yhtä herkullisilta.
Frigilianassa kävimme syömässä ja kiertelemässä viimeisenä päivänä. Kun oli ensin pakattu ja siivottu, käyty köysiradalla yhdellä vuorella ja kiivetty sen huipulle. Vielä ehdittiin Nerjan tippukiviluolaankin ennen koneen lähtöä.
Sitruunapuun alla tässä syötiin ja nautittiin näkymistä.
Jotka eivät olleet hassummat kumpaankaan suuntaan.
***
Lupasin Noeijoolle laittaa matkalta kuvan itsestäni arvioitavaksi, onko läskiä vai ei.
No? 
Kommentit