Teinpä eilen töitä. Vain muutaman tunnin, mutta olin ihan poikki siitäkin. Työt jäivät kesken eli menen tänään paikkaamaan eiliset puutteet, sen lisäksi nukuin aamulla pommiin ja unohdin shiatsuhieronnan. Heräsin sikeästä unesta kymmeneltä puhelimen soittoon enkä jaksanut edes vastata. Kun jonkin ajan kuluttua kömmin aamiaiselle, huomasin tekstiviestin shiatsuhierojalta:"olemmeko merkinneet eri ajan vai oletko unohtanut?"   Olisi pitänyt taas katsoa illalla hieman kalenteria kun kerran pää ei toimi. Ja aamiaisen jälkeen takaisin sänkyyn.
Miten ihmeessä olen pystynyt vuosikaudet tekemään täysipäivätyötä kun nykyään muutamasta tunnista on kuin valtameripurjehduksen tehnyt. Toivon kuitenkin edelleen, että toimintakykyni tulee vielä parantumaan vaikka entiseen työtahtiin en aio enkä pystyisikään palaamaan.
Illalla käytiin pitkällä kävelyllä miehen kanssa, se teki hyvää ja ehkä osaltaan näitä unenlahjoja paransi.
Aamulla näin unta, että minut oli valittu laulamaan kolme vuorokautta kestävä musiikkiteos Italian pääministerin kuolleen vaimon muistoksi. Ylläni minulla oli kaunis luonnonvaaleasta ja mustasta paksusta silkistä tehty iltapuku, jossa oli pitkä laahus helmassa. Selviydyin tehtävästä hienosti ja sain hyvää palautetta varsinkin esitystavasta kun tanssin improvisoiden lauluosien välillä. Murheen murtama pääministeri istui tuolissaan, esitys oli ulkona. Minulla oli laulunopettaja nimeltään Ulla, joka oli suositellut minua tuon suuren tapahtuman pääesiintyjäksi. Juhlan jälkeen seurueemme kuljettaja vei meidät Särkänniemeen, josta olin hyvin sydämistynyt: sellaisessa juhla-asussa huvipuistoon! Ja Roomasta Tampereelle! Olin niin vihainen, että pakotin kuljettajan odottamaan linja-autossa vaikka hän juuri itse oli huvipuistoon halunnut. Myöhemmin hellyin kuitenkin päästämään hänet edes syömään.
Mainittakoon, etten ole kovin kaksinen laulaja enkä varsinkaan ole esiintynyt julkisesti. Hieno uni!