Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Kun ei koskaan siivoa niin juhlia varten pitää sitten tehdä töitä raivaustraktorin kanssa. Miehen sisko on ollut täällä heilumassa pölyrätin ja mattopiiskan kanssa ja puhdasta tulee. Vaan tekemiset ei kesken lopu, vielä on monta hommaa edessä ennen lauantaita. Miten meille on kertynyt näin hirveästi rojua ja mihin tätä kaikkea tarvitaan? Vein autolastillisen kampetta keräykseen ja kaatopaikalle joutaisi kuorma-autollinen. Yleisen mittapuun mukaan sinne joutaisivat luultavasti kaikki huonekalummekin, mutta pidämme ne tunnesyistä. Varattomuutemme tietenkin hieman vaikuttaa näihin tunnesyihin.
Olen elämäni aikana tainnut ostaa ainoastaan kaksi sohvaa huonekalukaupasta, kaikki muu on toisten vanhaa tai opiskeluaikoina romukaupasta ostettua. Jaa, onhan meillä muutama Lundiahylly, jotka on kaupasta, ja pari CD-hyllyä. Muita hyllyjä mies on väsännyt, mestarinikkari. Makuuhuoneen kalusteet sänkyineen ostettiin naapurin pihakirppikseltä.
Voimme siis ylvästellen ajatella, että olemme kestävän kehityksen asialla emmekä harrasta turhaa kulutusta. Ha!  Ottaisin kiljuen uusia kalusteita jos ne eivät olisi niin helkkarin kalliita, ja ehkä hieman uudemman autonkin nykyisen 18 v. vanhan tilalle. Sehän tuleekin tosiaan joulukuussa täysi-ikäiseksi, täytyy tarjota sille ryyppy. Talvisin se käynnistyykin vähän heikosti eli saattaa ollakin ryypyn tarpeessa.

On se vaan aika mielenkiintoista, että pitkälle kouluttautuneena ja 20 vuotta yleisesti hyväpalkkaisena pidetyssä ammatissa toimineena minulla ei ole koskaan ollut varaa ostaa huonekaluja, matkustella, ostaa kunnollista autoa, värjäyttää hiuksia kampaamossa tai hankkia kunnollista polkupyörää. Kaikki rahat menevät niihin kahteen ylellisyyteen, jotka minulla on: iso perhe ja iso talo (= iso pankkilaina). Mutta meille ei totisesti tee raha pesää.

Nyt tämä tyttö lähti - raivaushommiin.