Illalla vielä oli aikomukseni vääntäytyä töihin tänään vaikka eilinen työpäivä oli ikävä tautisessa olossa. Toisin kävi, en kertakaikkiaan pystynyt lähtemään aamulla mihinkään. Lihaksia särki, pää oli kuin haminan kaupunki valvotun yön jäljiltä, paleli ja muutenkin kaikki oli ihan nurinpäin. 

Onneksi olin jättänyt ensi viikon lomaviikoksi eli sinne sain siirrettyä tämän päivän työt. Eniten harmittaa se, että piti perua myös aamullinen hammaslääkäri: olisin saanut purentakiskon. Se olisi ollut tarpeellinen jo monta kymmentä vuotta, olen aina ollut hampaiden narskuttelija.

Päivän lepo on tehnyt kuitenkin hyvää, olo alkaa parantua. Sain äsken jo korjattua parit korut, jotka tulivat takaisin tekijälleen paranneltaviksi (eli Katriina: valmista on!). Olin solminut korvakorujen siimat niin tiukkaan että korut eivät roikkuneet alaspäin vaan sojottivat ties minne. Oppia ikä kaikki, nämä olivat ensimmäiset tekemäni korvikset, muistaakseni. Kaulakoruun olen laittanut uuden lukon, tulin ostaneeksi ensin vääränlaisen.

Laitanpa kuvan  *** kävelee toiseen huoneeseen filmaamaan *** kas tässä.

 

Toisetkin korvikset:

Nämä ovat venetsialaisista lasihelmistä tehtyjä eli näitä laseja en ole itse sulattanut vaan koonnut vain koruiksi.