Lepopäivän ratoksi vähän blogistelua.

Vuodenvaihde oli yhtä juhlaa. Aattona korkattiin ensimmäinen kuohuviini jo puoli kolmelta ystävien luona ja eikun saunaan. Perusteellisen ja nautinnollisen saunomisen lomassa yllätin itseni ja kaikki läsnäolijat käymällä kolme kertaa kaivossa. En olisi ikinä uskonut! Ja vain yhden kuohuviinilasillisen jälkeen, käytännöllisesti katsoen siis selvin päin.
Ystäväperheen mies on suurentanut lähteen ja rakentanut siihen reunukset ja portaat eli siinä on ympärivuotinen avanto. Kohtalaisen jääkylmä kesälläkin. Olen nimittänyt heitä lempeästi hulluiksi kun moista itsekidutusta harrastavat, mutta virkistävää se oli. Ihmettelen vieläkin, miten sain itseni menemään sinne. Ja vielä kolmasti!

Kolmannen ystäväpariskunnan liityttyä seuraan syötiin hyvin, meitä hemmoteltiin vuohenjuustosalaatilla, poronfileillä ja valkosipuliperunoilla, hyvillä tuoreilla vihanneksilla. Vesi herahtaa kielelle vieläkin muistellessa. Viini virtasi kuin Tonava. Jälkiruokana makeaa ja tummaa turkkilaista kahvia, suklaakakkua ja Irish Creamia, Bailey´s.

Uudenvuoden päivänä jatkoimme samaan tyyliin, kun miehen serkku oli kutsunut meidät ja appivanhempani saunomaan. Ihana vanha hirsisauna Päijänteen rannassa, kertalämmitteinen Aitokiuas ja niin pehmeän hyväilevä löyly, että se parantaa varmaan kaiken. Siinä oli jotain aivan erityistä taikaa siinä saunassa. Oli täysin hiljaista, tummat hirsiseinät hohkasivat lämpöä kynttilänvalon hämärässä, koivuvihta tuoksui. Annoin vihdan miehen käteen ja sanoin että nyt saat pieksää minut oikein hyväksi. Päijänne oli jäässä eli avantoon ei siellä menty, mies kävi kuitenkin lumessa köllimässä.

Serkun vaimo oli kattanut meille kymmenen ruokalajin illallisen vaikken edes tiennyt, että menemme syömään. Yksi ihana lajike oli haudutettu punakaali, makeaa ja täyteläistä. Ja kotipihasta poimittuja kantarelleja iso padallinen, herkkua hirvenpaistin kanssa. Onneksi siinä perheessä ei käytetä eikä tarjota alkoholia ettei ihan putkeen tullut juotua.
Olin päivällä kotona ottanut puoli vuotta pakastimessa olleen lampaanpaistin sulamaan eli putkena tuli harvinaisempien punalihojen boosteri tähän vuodenvaihteeseen.

Vaan juhlathan eivät siihen loppuneet. Eilen oli yhden ystävän 50-vuotispäivät, jossa mies soitti bändissä ja minutkin oli kutsuttu. Oli lämmin tunnelma ja hyvät tarjonnaiset sielläkin. Tällä kertaa olin päättänyt jo etukäteen, että tulen kotiin hyvissä ajoin. Ja taas yllätin itseni todellakin lähtemällä kotiin jo seitsemältä. Onko minusta tulossa ihminen? Asiaan vaikutti kyllä hyvin proosallinen seikka. Olimme neljän pariskunnan porukalla lahjanamme palkanneet salaa kaksi senegalilaisen djembe-rummun soittajaa ja tanssijan vetämään afrikkalaisen tanssin alkeet koko porukalle. Se oli ihan älyttömän hauskaa ja kuntoa kysyvää, mutta housuthan siinä kastuu kun tasajalkaa hyppii puoli tuntia. Itse olin järjestämässä enkä osannut varautua paremmin! Kyllä pitää seuraavaan kauppalistaan laittaa Tenat joukon jatkoksi kun näin käy.

Tarkoitus oli illalla tulla auttamaan keskimmäistä terraarion rakentamisessa, mutta se jäi tälle päivälle. Sain kinuttua lasitusliikkeestä ilmaiseksi monta neliötä käytettyä 6 mm ikkunalasia, jossa on kova työ irrottaa ruudut alumiinlistasta ja kitistä, että pääsen leikkaamaan niitä. Noin isoa lasia en ole leikannut ennen, mutta oletan sen käyttäytyvän melko samoin kuin pienemmät palat. Yksin tuota ei voi käsitellä kun se on niin painavaa.

Nyt ulos ennenkuin on ihan pimeää. Tsau.