Kaikille äideille ja äidinmielisille hyvää äitienpäivää.
Toivottavasti kaikki halukkaat ovat saaneet kahvit sänkyyn ja muuta mukavaa. Minäkin sain.
Miesväki oli noussut aamulla varhain leipomaan kakkua. Esikoinen kertoi sen olevan epätoivon kyynelillä kostutettu, koska kermavaahto meni voiksi. Onneksi olin ihan sattumalta ostanut eilen varastoon koristeiksi sopivia karkkeja, jolla saattoi peittää kreemin. Kakku oli erinomaisen hyvää!
Ja kukat kauneimmat ikinä: valtava strelizia ja kaksi jotain sinistä terttukukkaa, jonka nimeä en tiedä. Hemmetti, kun ei voi ottaa kuvia, puhelimeen tuli joku vika.
Tänä vuonna valitsin itse lahjan etukäteen: tilasin lempiväriäni olevan yöpaidan Hobby Hallista, puna-ailakinpunaista ja yönsinistä, ja annoin sen laskuineen miehen hoideltavaksi.
Tuo lempiväriyhdistelmä on peräisin lapsuuden lempimekostani, vanhasta marimekon kankaasta, jota olen odottanut uustuotantoon.
Olen aina tykännyt myös tuosta kuvasta, koska se on yksi niitä harvoja, jossa näytän tytöltä.
***
Elämä alkaa tässä muutenkin voittaa. Edellisviikon harmit eivät enää pyöri mielessä ja eilen olin pitkästä aikaa jopa touhukas, mikä ei ole tavallista. Kuopuskin sanoi kummastuneena: "äiti, sinähän siivoat". Öh...
Oli mukava puuhata välillä sisällä varjossa, välillä pihassa ihanassa auringonpaisteessa. Joskus aikaisemmin valitinkin, että kaikki kasvaa tässä pihassa ihan liikaa; nyt sain vähän revittyä kaikkein röyhkeimpiä tarha-alpeja, rohtosuopayrttejä ja vuorikaunokkeja sieltä, missä ne meinaavat tukahduttaa ukonhattua, syysleimua ja sormustinkukkaa. Siirtelin vähän verikurjenpolvea otollisempaan kasvupaikkaan ja kurjenmiekkaa myös, vaikka sitä ei kai ennen kukintaa siirrellä.
Tuhatkaunot ovat hävinneet viimeistä myöten: puput asialla. Niitä oli vähintään kymmeniä tai satoja. Tuhatkaunoja siis, ei pupuja. Toivottavasti siemenistä kasvaa jotakin.
***
Tuli lähtö. Anoppi kutsui mökille syömään, täytyy kuulemma pitää kiirettä.
Tsau!
Kommentit