1499609.jpg

Aina välillä joku päivä menee ihan omasta eestään niin, ettei saa oikein mitään mainittavaa aikaiseksi. Eilinen oli sellainen. Vasta illansuussa terhentäydyin sen verran, että raahasin miehen metsään, kävelylle siis. Piste minulle.

Sen sijaan miinuspisteitä runsaasti siitä, että ostin irtokarkkeja ja söin ne. Pitkään aikaan ei ole ollut mitään ihmeempää makeanhimoa enkä tiedä nytkään mikä minuun iski: lapoin pussiin marmelaadia ja suklaata ja lakritsaa ja kotiin tultua lapoin ne suuhun. Kaupassa mukana ollut esikoinen katsoi minua säälivästi ja sanoi, että voi sunkin elämääs.

1480413.jpg

Tänä aamuna kuopus lähti riparin ennakkoleirille viikonlopuksi. Tuntuu ihanalta kun se on niin innoissaan ja iloinen. Ja hyvin pakkasi tavaransa ja hoiti kaiken tarpeellisen mukaan. Vaatteet olin kylläkin laittanut jo valmiiksi pinoon pakattavaksi.

Kaikki kehitys tuntuu aina mukavalta. Edelleen näyttää olevan niin, että kehitys tapahtuu hyppäyksittäin. Nuorimmasta sen huomaa selvimmin, mutta kyllä isommistakin. Jokin muutos ikäänkuin muhii pitkään ja sitten naksahtaa.

Kuopus, joka on ollut erityisen riippuvainen ja tarvitseva, on nyt alkanut itsenäisesti hoitelemaan aamutoimet ja muutenkin pitämään järjestystä omassa elämässään ja huoneessaan. Ja huomaa keittiössäkin aina välillä, että voisiko tuota tiskipöytää välillä siivota, vaikkei itse asiaan tartukaan.

Tärkeintä on kuitenkin se, että hän on alkanut viihtyä ja pärjätä porukassa. Riparivuoden myötä perjantain nuortenilloista on tullut hänelle tärkeitä, siellä kuulemma kaikki osataan vetää porukkaan niin ettei kukaan jää ulkopuolelle. Hieno homma. Lisäksi osa vetäjistä, pappi mukaanluettuna, harrastaa samaa MTG-peliä kuin hänkin eli siinä on ollut yksi yhteinen juttu, jossa hän on pärjännyt.

1499631.jpg

Aurinko paistaa. Yön aikana kuudesta gladioluksen mukulasta on pistänyt esiin terhakka miekkaliljan alku. Neljä vielä nukkuu. Ne siis eivät paleltuneetkaan, kun unohdin ne pakkaseen eka yöksi, niin kuin pelkäsin.
Jaloleinikistä ei näy vielä mitään, mutta ne haudattiinkin viiden sentin syvyyteen, sieltä on pitkä matka ponnistella maan pinnalle.

Tämä aika on ihanaa kierrellä pihassa katsomassa, kun joka päivä tapahtuu.
Eilen totesin, että nurmikolla leviävä valkovuokko on kymmenillä nupuilla, pari päivää sitten näkyi vasta ensimmäiset lehdenalut.

Niityllä kukki näsiä. Itse en olisi huomannut, mutta lenkillä vastaan tullut tuttavarouva näytti.

1499652.jpg

Kuvat eivät liity juttuun, ne ovat Alhambrasta.