Solmukohtien Celia haikaili ihanien apteekkilipastojen perään. Minäkin olen sellaisesta haaveillut, varsinkin ihan oikeasta vanhasta apteekin tuhatlaatikkoisesta moisesta. No, niitähän ei tietenkään vastaan tule kovin usein, ja uudistuotantona tehdyt vastaavat ovat hirmuisen kalliita.
Yllättävältä taholta löytyi helpotusta siihen kaipaukseen kolmisen vuotta sitten, kun Citymarketista löytyi tällainen:
Ihan käypänen korvike aidolle, puuta kumminkin ja hyvät metalliset liu´ut laatikoille. Ja hinta oli muistaakseni n. 180 €.
Hirveä kokoaminen siinä kyllä oli. Ohje oli pieni lappunen ja osia miljoona. Hatunnosto miehelle, joka sen pääasiassa kokosi. Kuopus auttoi ja saikin lipaston sitten huoneeseensa.
Tänäänkin olen tehnyt hankintoja. Löysin tiistaina vaatteen, joka on kuin minulle tehty, Anne Linnonmaan mustavalkoisen neuletakin. Se oli ostettava, siitä ei päässyt yli eikä ympäri. Tai pikemminkin tilattava, koska sopiva koko oli lopussa. Tänään se oli tullut ja on nyt minun! Se on just eikä melekeen, minun vaate. Käynpä ottamassa kuvan.
Linnonmaan neuleet pysyvät uuden näköisinä vaikka pitää ja pesee ahkerasti, siispä ne ovat kalliin hintansa väärttejä. En pysty käyttämään villaa, siksi hyvät puuvillaneuleet ovat suosikkejani. Neuleessa on kotoisampi olo kuin bleiserissä.
Tällaisessa kaksinkertaiseksi kudotussa jacquard-neuleessa on minusta jotain ylellistä.
Ja hajuvettäkin. Calvin Kleinin Eternity, jota Katriinalla olen haistellut ja tykännyt siitä. Sokoksen alennusmyynnissä oli sopivan pieni puteli eli 30 ml hintaan 26 €, sen raaskin ostaa.
Mikä teidän politiikkanne on hajuvesien suhteen? Minä en viitsi laittaa enää juuri koskaan, kun ei ikinä tiedä, kuka on allerginen ja saa astmakohtauksen hajuvedestä tai hiuslakasta. Joskus juhliin sitten, hieman.
Kommentit