Mukava päivä.

Sain esikoisen koneelta siirrettyä puhelimeen musiikkia noin sata biisiä, ihanaa vanhaa rokkia ja progea. En ole juuri lainkaan käyttänyt uuden puhelimeni mp3-ominaisuutta ja se on ihan selvästi sukupolvikysymys: nuoriso on tottunut kulkemaan joka paikassa napit korvissa ja kuuntelemaan musiikkinsa siellä missä sattuvat olemaan -me vanhat olemme oppineet, että musiikki on siellä, missä on radio, levysoitin tai mankka. Tai suorastaan livenä. Tai autossa.

Kivaa oli, kun nuoremmat tulivat koulusta ja kavereita tuli mukana iso remppa pelaamaan guitar hero -peliä ja odottamaan nuorten illan alkua. Keskimmäisellä on siellä keikka ja olin aika ihmeissäni, kun hän eilen sanoi, ettei tiedä vielä yhtään, mitä tulevat soittamaan. Sanoi, että se riittää, kun on soinnut edessä, kyllä hän niistä pystyy bassokuviot soittamaan. Tunsin vilpitöntä ihailua.

Päivällä paistoi aurinko ja se ilahdutti sisälläolijaakin. En vain saanut lähdetyksi ulos vaikka aikaa on ollut koko päivä. Minulla pitäisi aina olla jokin syy, pelkkä ulkoilu ulkoilun tai liikunnan takia tuntuu ajan hukkaamiselta. Eipä silti, ettäkö muuten käyttäisin aikaani mitenkään tehokkaasti, pois se minusta.

Tänään voisi keksiä illaksikin jotain mukavaa. Parhaalta tuntuisi rauhallinen koti-ilta, elokuva ja hyvää viiniä pikku purtavan kanssa.

Mistä tulikin mieleen: kirjassa Elimäen tarkoitus Pultava on se mössö, jota syötetään vanhuksille. Linnus taas on se, mihin Pultava valuu.
Kuopio taisi olla ilme passikuvissa.