Tervetulua Merinpäiväkahaville koko Lokistaanian porukka!
 
Tääloon pantu pötyä pöytää ja katettukki oikeen tavallista juhulavammin. Vaa ei liia ruusattua kuiteskaan ko kerra o yksinkertasiksi ruvettu. Tai oikiastaa ei tarvinnu ruveta ku ollaa jo luonnostaa.
Tuosta passaa ottaa kahavia, soo valamiiksi kaajettuna, eikö haisekki hyvälle! Vastapaahetuista ja jauhetuista pappuista, itse rännätyistä!  Meijän Mummalla oli kahaverännäri, jolla paahettiin kahavinpavut hällän päällä, siltä moo oppinu. Ja tällä kertaa oikiasa pannusa keitettyä eikä mittää siilattua, soo nimittäi iha eri makusta. Kolome kertaa pittää kiehauttaa ja sitte lusikalline kylymää vettä että kirkastuu.
Ja voi että mää tei hyvvää nisua vaikka ite sanonki! Mää panin kaks kertaa enemmä voita ko ylleesä ja leipoi se sitte örkyiksi että sai panna vielä lissää voita ja sokeria ja kanelia. Ei kyllä koko maalimasa voi olla mittää parempaa! Topakkaahan kyynäspäätä myöte!
Olokke hööli. Tuosoo sokkerskooli ja tuosa kermanekka, maitua on päälärisä porstuan kylymäsä nurkasa vintirrappuste vieresä. Ja ottakaa nuita herrasväje leipiä kans, noo nii murreita että iha sullaa suusa!