Käytiin kuuntelemassa bluesia Kivitaskussa, siellä soitti Tyly Kohtalo. Juurevaa bluesrokkia, joka sopii minulle, on omaa musiikkia. Tutut miehet takomassa. Mukava sitä oli kuunnella, ja muutaman viikon päästä kuulen lisää, koska olen jo keväällä tilannut heidät soittamaan syntymäpäiväbileisiini syyskuussa. Täytän 50 vuotta. iik.

Sen sijaan ihan uutta ja odottamatonta iloa toi duo la Sega del Canto, josta en tiennyt etukäteen mitään muuta kuin että toinen soittaa sahaa. Pelkäsin pahinta ja toivoin, että esitys olisi jo loppupuolella kun tulemme. Luojan kiitos näimme sen alusta asti, se oli nimittäin ihan täysiveristä klovneriaa alusta loppuun ja nauroin ihan vedet silmissä. Tyypit olivat olevinaan puolalaisia muusikoita, näyttelijä Jouni Salo musta heviperuukki ja rabbin hattu päässä soitti sahaa ja spiikkasi englanniksi koko setin naama peruslukemilla, toinen - ilmeisesti nimeltään Markus Pulkkinen- soitti ikivanhaa poljettavaa harmonia ja mitä milloinkin sekä lauloi. Hauskuutta ei voi selittää, mutta se oli loistavaa! Muistui mieleen Jyväskylän kesän klovniesitykset parhaimmillaan.

Kyllä nauraminen tekee hyvää. Sain monta minuuttia elinaikaa lisää. Siinä vaiheessa kun olen tuskallisesti kuolemassa keuhkosyöpään, en tosin välttämättä osaa sitä arvostaa.

***
Tänään kävin myös uimassa, mikä on yksi elossa olemisen merkki sekin. Tai ainakin sillä hetkellä huomaa olevansa elossa, kun on menossa veteen ja yrittää selittää itselleen, että veden on pakko olla aika lämmintä näillä keleillä, ei se voi olla kylmää. Hyvää se kuitenkin teki ja viilensi tehokkaasti. Päivällä ruokapöydässä tuntui kuin olisi syönyt saunassa, kun oli ollut levyt ja uunit päällä. Ulkona oli vielä kuumempi, kun terassi on iltapäiväauringon puolella -tämä ei ole valitusta, tämä on vain toteamus.

Siitä pääsemmekin pääasiaan eli ruokaan. Tänään meillä syötiin hyvää possua, jonka sisäfileet oli marinoitu öljy-soija-ketjap manis- sweet´n´sour sauce- osterikastike-mustapippuri-valkosipulimarinadissa, ruskistettu 7 cm palasina, kypsennetty uunissa ja tarjoiltiin kantarellikastikkeen ja uusien pottujen ja porkkanoitten sekä tietysti salaatin kera. Se oli oikein syötävää. Kaadoin vielä loput marinadista pannulle, laitoin pari pikkulusikallista mustaherukkahyytelöä ja hieman suurustetta joukkoon (ideal mjöliä Haaparannan Ica-Maxista, lempituliaiseni), siitäkin tuli ihana kastike.

Mutta eilen mainitsemani risoton ohjeen laitan nyt tähän, se on siis ZETA -arborioriisipaketin kyljestä.

Klassisen risoton perusresepti, riittää neljälle pääruokana

1 sipuli (n. 80 g)
1 dl oliiviöljyä (itse käytän rypsiöljyä)
4 dl arborioriisiä n. 320 g
n. 2 dl kuivaa valkoviiniä
n. 1,3 l kasvis- tai kanalientä
2,5 dl vastaraastettua juustoa, esim. parmesaania
suolaa ja vastajauhettua mustapippuria

1. Soffritto: Kuullota hienoksi hakattu sipuli pehmeäksi öljyssä (paksupohjaisessa kattilassa tai padassa). Älä anna ruskistua. Aloita alusta, jos sipuli pääsee palamaan.
2. Tostatura: Kääntele riisi sipulin joukkoon, lisää hieman lämpöä ja sekoittele 1-3 minuuttia.
3. Evaporare il vino: Lisää viini ja anna sen haihtua kokonaan.
4. Incorporare il Brodo: Lisää 5-6 dl lämmintä kasvislientä. Laske riisin keittoaika liemen lisäämisestä alkaen. Sekoittele, kunnes riisi on imenyt liemen, lisää sitten 1-2 dl kerrallaan. Laske hieman lämpöä. Risotto saa kiehua rauhallisesti, sekoitellaan ahkerasti. Kypsyminen kestää 17-20 minuuttia.
5.Finitura con formaggio: Ota kattila liedeltä ja sekoita löysään risottoon vastaraastettu juusto. Lisää tarvittaessa ripaus suolaa ja mustapippuria. Anna levätä pari minuuttia kannen alla ja tarjoile lämmitetyltä lautaselta.

Risotto Milanese

Tee kuten perusrisotto edellä, mutta lisää 0,5 mg saframia pieneen määrään kasvislientä sekoittuna kypsentämisen puolivälissä.

Osapuilleen näin olen tehnyt ennenkin, mutta vasta nyt näin tarkan ohjeen marssijärjestyksestä, mm. sen, että viini lisätään ensin ja annetaan haihtua. Tästä tuli paljon kosteampaa ruokaa kuin aikaisemmat risottoni.
Hyviä ruokailuhetkiä. Ja huokailuretkiä.