Aamupäivällä terapia ja illalla käsityökoulu, kuulostaa leppoisalta päivältä mutta silti väsyttää kuin olisin urakoinut enemmänkin. Kiertelin iltapäivän kaupoissa etsimässä verhokangasta ja sängynpeitettä uuteen makuuhuoneen väritykseen eli fuksianpunaiseen ja hennon lilaan, se ei ihan helposti käynytkään. Haluaisin yhdistää noihin väreihin vähän mustikansinistä, jotain lämmintä tai vaikka kirkastakin, kuviokin saa olla voimakas - mutta miksei kukaan ole tehnyt minulle sopivaa kangasta? No, onneksi pari kauppaa on vielä katsomatta. Uudet seinät näyttävät kyllä ihanalta, saan niistä energiaa. Rakastan värejä ja värien yhdistelemistä. Marimekossa näin essun, jossa oli violetteja pyörylöitä lehmuksenvihreällä pohjalla, tulin onnelliseksi pelkästä sen katsomisesta.

Käsityökoulussa alkoi raku-keramiikka. Olin odottanut sitä, mutta olin kyllä vähän pettynyt kun näin siellä tehtyjä raku-esineitä, ne olivat rumia. Pelottavia suorastaan. Nyt keväällä erityisesti tekee mieli tehdä kevyttä, vaaleaa, iloista, mutta ainakin kaikki näkemäni rakutavarat olivat raskaita, tummia ja kömpelöitä. Tekniikalle tyypillinen savustaminen värjää valkoisenkin saven mustaksi ja kaikki lasitteetkin olivat tummia. Opaalivalkoista lukuunottamatta.

Nyt on päivän paras hetki: saa mennä nukkumaan!  Iltalukemisena on Juha Valsteen "Apinasta ihmiseksi", minulle just nappiin täsmälukemista kun tuo ihmiskunnan historia jaksaa kiinnostaa. Välillä tarkistelen netistä tai Geographicasta mannerlaattojen liikkeitä tai eläinkunnan kehityksen aikataulua vertailun vuoksi. Enkä ole kummallinen, olen kiinnostunut!
Tietoisku: 600 miljoonaa vuotta sitten kaikki mantereet sijaitsivat ihan eteläosassa maapalloa ja ihan erinäköisinä. Lähes ainoa tunnistettava ja samanmuotoinen alue kuin nykyisinkin oli Skandinavia, etenkin Suomen kohta. Siis aika vakaata aluetta, mitä nyt välillä jäitten peittämä ja painama. Kartta oli amerikkalainen. Hyvää yötä!