Esikoispoikani sanoo minua Mustiksi. Pari vuotta sitten hän lähetti kaverinsa luota tekstiviestin: Musti, nouda. Ja Musti nouti.
Tänään Musti on relannut niin kuin eilenkin. Aamupäivän nukuin, keskipäivän olin aamiaisella, ruoka-aikaan kaivoin pakastimesta pussin ranskalaisia ja hain kaupasta nakkeja. Iltapäivän lueskelin, maleksin sisällä ja ulkona tekemättä mitään järkevää. Illalla sentään tein pihatöitä kuopuksen kanssa, koska hän tahtoi ansaita rahaa florettia (!) varten. Illalla aloin tuntea itseni huonoksi äidiksi ja tein pannukakkua.
Hieno päivä.

Mies teki olohuoneen yhteen nurkkaan uuden lattian. Se on hieno! Kaksi vuotta sitten oli vesivahinko, lattia piti purkaa ja alapohjakin kuivattaa- sivumennen sanoin kuivurin meteli oli hirveä, kaksi viikkoa sen kanssa elettiin yötä päivää. Siitä asti nurkkauksen päällä on ollut iso matto. Meillä harkitaan tarkkaan ennenkuin ryhdytään toimeen, ettei tule tehtyä mitään harkitsematonta. Onneksi olemme molemmat samaa sorttia.